Kirjallisuus

Lukutaito ja kirjallisuus avaavat ihmiselle lukemattomia eri maailmoja. Ihminen, joka ei koskaan lue kirjoja, elää vain yhden elämän, kun taas lukutoukka ehtii oman elämänsä aikana elää lukemattomia muitakin elämiä kirjojen kautta. Kirjallisuuden tarkoituksena on paitsi viihdyttää myös valistaa ja opettaa meitä. Tietokirjallisuus ja oppikirjallisuus tarjoavat ihmisille yleistietoa ympäröivästä maailmasta, ja esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa uusia asioita opiskellaan edelleen pitkälti oppikirjallisuuden avulla, vaikka rinnalle onkin tullut monenlaista oppimista edistävää teknologiaa. Tietokirjallisuuden avulla ihminen taas voi syventää tietojaan monenlaisista aiheista, oikeastaan ihan mistä tahansa, mikä vaan sattuu kiinnostamaan.

Kaunokirjallisuus on enemmän kuin viihdettä

Tietokirjallisuuden lisäksi toinen suosittu kirjallisuuden laji on kaunokirjallisuus eli fiktio. Tähän sarjaan kuuluvat esimerkiksi romaanit ja novellit, mutta toisinaan myös elämänkerrat lasketaan kaunokirjallisuuden lajiksi. Kaunokirjallisuudessa kyse on ennen kaikkea tarinankerronnasta. Tarkoitus ei siis ole opettaa tai valistaa lukijaa, vaan ennen kaikkea kertoa tälle kertomus. Useimmiten kaunokirjallisuus on täysin fiktiota eli keksittyä. Toisinaan kirjat kuitenkin perustuvat todellisiin tapahtumiin tai liikkuvat jossakin fiktion ja faktan välimaastossa. Kaunokirjallisuus on fiktiopohjaisuudestaan huolimatta usein yhteiskunnallisesti tärkeää. Tästä kertoo vuosittain jaettava kirjallisuus nobel, jonka jakotilaisuutta esimerkiksi tiedotusvälineet seuraavat herkeämättä.

Kaunokirjallisuus onkin jotakin tavallista viihdettä suurempaa, vaikka toki kirjoja kirjoitetaan myös puhtaasti viihdykkeeksi. Usein kaunokirjallisuus kuitenkin käsittelee ajankohtaisia tai muuten vain tärkeitä teemoja, joista lukeminen auttaa ihmisiä avartamaan omaa maailmankuvaansa. Usein muiden kohtaloista lukeminen, vaikka kyse olisikin puhtaasti keksityistä ihmisistä, auttaa meitä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja näkemään maailman vähemmän mustavalkoisesti. Kirjojen lukeminen saattaakin olla avainasemassa suvaitsevaisemman maailman rakentamisessa. Toki kirjojen viihdearvoakaan ei kannata aliarvioida. Usein kirjojen kautta on mahdollista päästä matkalle monenlaisiin maailmoihin, mikä puolestaan auttaa jaksamaan omaa, joskus puuduttavaakin arkea.

Syrjäyttääkö teknologia kirjallisuuden?

Erilainen teknologia on viime vuosikymmenten aikana alkanut uhata kirjojen asemaa. Yhä useampi katsoo mieluummin elokuvan tai YouTube-videon kuin tarttuu kirjaan. Toisaalta kirja on selviytynyt jo vuosisatojen ajan, eikä esimerkiksi television valtakausi ole vähentänyt kirjojen arvostusta. Mobiililaitteet ja internet ovat kuitenkin moninkertaistaneet viihteen määrän, joten kirjat joutuvat kilpailemaan ihmisten ajankäytöstä yhä laajenevien mahdollisuuksien joukossa. Huolestuttavaa on ainakin se, että nykyajan mobiilimaailmassa ihmisten keskittymiskyky on huonontunut. Pitkiin kirjoihin ei enää jakseta keskittyä, kun tarjolla on lukematon määrä kissavideoita, Instagram-kuvia ja muuta viihdettä, joka tarjoaa nopeita ärsykkeitä aivoille.

Teknologia on kuitenkin saanut aikaan myös asioita, jotka ovat lukemisen ja kirjallisuuden kannalta hyviä muutoksia. E-kirjat kulkevat kätevästi mukana kännykässä, ja kirjaan voi uppoutua entistä helpommin esimerkiksi bussipysäkillä tai vaikka lääkärin odotushuoneessa. Myös äänikirjat ovat yleistyneet, ja niiden myötä kirjojen kuuntelu onkin entistä helpompaa esimerkiksi kävelylenkillä, ruokaa laittaessa tai muiden askareiden keskellä. Teknologiaa ei siis tule nähdä ainoastaan uhkana kirjallisuudelle, vaan se voi olla keino lisätä kirjallisuuden kulutusta etenkin nuorempien sukupolvien keskuudessa. Äänikirjat auttavat myös lukihäiriöisiä nauttimaan kirjallisuudesta entistä helpommin.

Äänikirjat luovat monia mahdollisuuksia

Äänikirja on tallennettu äänite olemassaolevasta kirjallisesta teoksesta. Nykyään ne talletetaan useimmiten digitaaliseen muotoon, jolloin ne ovat kuunneltavissa streemauksen avulla tai ladattavissa elektronisille laitteille samalla tavoin kuin musiikki ja videotkin. Miten äänikirjat eroavat sitten luettavista kirjoista? Onko niillä joitakin etuja tai haittoja luettaviin kirjoihin nähden? Äänikirjat ovat käteviä erityisesti matkustaessa, sillä äänikirja ei aineettomana vie tilaa tai väsytä käsiä tai silmiä samalla tavoin kuin painettu teos. Erityisesti henkilöille, jotka työskentelevät päätteellä päivittäin, voi silmien lepuuttaminen tuntua välillä taivaalliselta. Lisäksi äänitallennettua tekstiä on helppo kuunnella muiden askareiden, kuten siivouksen tai urheilun ohessa. Äänikirjoja ei aina hahmoteta samalla tavalla kirjallisuudeksi kuin printattuja versioita. Yleisessä keskustelussa on tullut esiin myös äänikirjojen mahdollinen haitallisuus lukutaidon kehittymiselle. Äänikirjojen vahingollisuudesta lukutaidon kehittymiselle tai aivojen prosessointikyvylle ei kuitenkaan ole tähän mennessä löydetty todisteita tieteellisissä tutkimuksissa.

Äänikirjoja on saatavilla monien palveluiden kautta

Äänikirjojen kysyntä on etenevän digitalisaation myötä kasvanut entisestään viime vuosien aikana. Palveluita on saatavilla jo useilla eri kielillä. Myös suomenkielistä kirjallisuutta tarjoavia äänikirjapalveluita on tarjolla kuluttajille melko monipuolisesti. Vaikka maksullisiin sovelluksiin liittyykin usein yleensä kahden viikon kokeiluaika, jonka aikana palvelua on helppo testata, hirvittää monia kuluttajia silti sitoutuminen kuukausimaksullisiin palveluihin. Myös ainakin englanninkielisiä äänikirjoja on kuitenkin myös tarjolla. äänikirjat ilmaiset ovatkin hyvä tapa tutustua erityisesti klassiseen kaunokirjallisuuteen. Kaikki äänikirjat eivät kuitenkaan maksa maltaita. Jos lukijalta löytyy seikkailunhalua, ovat monet tuntemattomat kirjalliset teokset sekä monet klassikkoteokset kuunneltavissa parhaimmillaan vain muutaman euron panostuksella teosta kohden. Klassikoita, kuten Tolstoin, H.G Wellsin ja Jane Austenin teoksia, voi kuunnella Amazon Kindle -sovelluksen avulla sekä Audiobooks-sovelluksen avulla, joka täysin ilmainen. Suomenkielistä kirjallisuutta löytyy ilmaiseksi eKirjastosta, julkisen kirjaston Ellibs-tietokannasta sekä Yle Areenan valikoimista.

Ilmaisen äänikirjallisuuden lisäksi valittavissa on monien kuukausi- tai teoskohtaisia maksuja sisältävistä äänikirjoja tarjoavista palveluista. Suomenkielistä tai suomeksi käännettyä kirjallisuuttakin on tarjolla monipuolinen valikoima. Esimerkiksi AdLibris, Elisa Kirja, Nextory, BookBeat ja Storytel tarjoavat kaikki jopa tuhansia äänikirjoja. BookBeat, Nextory ja Storytel perustuvat kuukausimaksuihin kahden viikon kokeiluajalla. AdLibris ja Elisa Kirja sen sijaan tarjoavat kirjallisuutta teoskohtaista maksua vastaan. Valikoimista on löydettävissä paljon kiinnostavia teoksia monien eri genrejen lukijoille. Englanninkielisistä palveluista jo mainittu Amazon Kindle sisältää valtavan valikoiman lähinnä englanninkielistä kirjallisuutta, joskin kirjallisuutta löytyy jonkin verran myös muilla yleisimmillä kielillä. Kindlestä on löydettävissä klassikkoteoksia englanninkielisinä jopa euron hintaan teosta kohden. Kindlen valikoima on kuunneltavissa Audible-ohjelmiston tai -sovelluksen avulla, joka tarjoaa kahden viikon kokeiluajan kaikille uusille äänikirjojen kuuntelijoille. Myös esimerkiksi BookRiot ja Goodreads tarjoavat englannninkielistä kirjallisuutta.

Miten äänikirjat eroavat printatuista teoksista?

Monet suhtautuvat epäileväisesti äänikirjoihin. Voiko teokseen esimerkiksi keskittyä täysin vain kuuntelemalla? Johtaako äänikirjallisuuden hyödyntäminen lukutaidon rappeutumiseen? Äänikirjojen kuunteleminen näyttäytyy monien mielessä haasteena. Miten keskittyä äänikirjaan, kun ajatukset risteilevät muutenkin jo sinne tänne? Äänikirjan yksi parhaimmista ominaisuuksista onkin sen mahdollisuus harjoitella uudelleen aktiivista kuuntelemista. Parhaiten tämä tapahtuu paikoissa, joissa muut virikkeet ovat minimissään, kuten esimerkiksi lentokoneessa matkustaessa tai yöpuulle siirryttäessä. parhaat äänikirjat toki tempaavat mukaansa, mutta niillä voi olla myös jopa rauhoittava vaikutus! Heti ei kuitenkaan kannata siirtyä massiivisiin klassikkoteoksiin, elleivät ne ole sinun juttusi. Helppo tapa harjoitella aktiivisen kuuntelemisen taitoa on aloittaa itselle sopivista aiheista. Tämä onnistuu helposti esimerkiksi kuuntelemalla erilaisia podcasteja tai kuunnelmia. Voit myös aloittaa itsellesi jo tutuiksi tulleista teoksista, jolloin hetkeksi torkahtaminen ei edes haittaa.

Äänikirjoja pidetään myös joskus turhaan ns. oikeiden kirjojen huonompana korvikkeena, sillä niiden ajatellaan vaikuttavan negatiivisesti luetun ymmärtämiseen. Kuitenkin jo 1980-luvulla tehdyissä tutkimuksissa on todettu kuuntelemisen ja lukemisen olevan hämmentävän samanlainen prosessi, joka aktivoi pitkälle samoja aivojen kognitiivisia osa-alueita. Kuullun ja luetun ymmärtämisellä on itse asiassa todettu olevan positiivisen korrelaation suhde. Tekstin lukemiseen liittyy kaksi eri prosessia. Erillinen osa aivoista keskittyy edessäsi olevan tekstiin, ei siis sen sisältöön. Käytännössä aivot siis prosessoivat kirjainten muodostamaa koodia merkityksiä sisältäviksi sanoiksi. Toisessa aivojen osassa kielen tulkinnan prosessit sen sijaan muodostavat merkitysjärjestelmiä tulkitsemalla lauserakenteen ja tarinan muodostamaa kokonaisuutta. Äänikirjojen kuunteleminen ei siis ole huijausta, päinvastoin. Paitsi että ne tuovat vaihtelua tarinankerrontaan, ne mahdollistavat tarinoihin uppoutumisen myös silloin, kun teoksien lukeminen joko printatussa muodossa tai digitaaliselta laitteelta ei onnistu. Kokeile vaikka juoksumattoa Dickensin siivittämänä!

Lehdet

Sanomalehdet ja aikakauslehdet ovat viime vuosina kärsineet inflaation median murroksen vuoksi. Kun ajankohtaiset uutiset luettiin aiemmin aamulla päivän lehdestä, nykyään uutisia luetaan pitkin päivää netin uutissivustoilta, jotka tosin ovat kuitenkin pääosin sanomalehtien ja suurten mediayritysten pyörittämiä. Aamulla lehteen painetut uutiset ovat siis jo auttamatta vanhentuneita, mikä on heikentänyt lehden asemaa. Myös aikakauslehdet ovat kärsineet viime aikoina laskevista levikeistä erilaisten muoti- ja kauneusblogien tultua markkinoille.

Digitaalisuus muuttaa sanomalehtiä

Paperilehdet eivät enää ainakaan viime vuosina ole juurikaan pystyneet kasvattamaan lukijakuntaansa, ainakaan nuorempien sukupolvien keskuudessa. Lisäksi myös mainostajat ovat hiljalleen hylänneet sanomalehdet ja suunnanneet markkinointieuronsa digimarkkinointiin tai muihin kanaviin. Tämä on tietysti hankaloittanut mediayhtiöiden taloudellista asemaa ja kiristänyt resursseja myös sanomalehtien toimituksissa. Uutiset ovat kuitenkin edelleen tärkeitä, ja siksi lähes kaikki perinteiset sanomalehtitalot ovat jatkaneet toimintaansa netissä. Erilaiset digilehdet ovatkin edelleen suosittuja uutislähteitä.

Uutistyön muuttuminen digitaaliseksi on vaikuttanut paljon myös toimitustyön ja lehtien arkeen. Uutiset on saatava verkkoon entistä nopeammin, ja digilehti päivittyykin monta kertaa päivässä. Tämä on tehnyt toimittajien työstä aiempaa kiireisempää. Toisaalta kiristynyt taloudellinen tilanne mainosmyynnin hiipuessa on saanut aikaan sen, että useimpien lehtien toimitukset ovat käyneet läpi useita YT-neuvotteluita. Toimittajia onkin töissä jopa vähemmän kuin paperilehden vuosina. Tämä kuormittaa jäljelle jääneitä toimittajia.

Aikakauslehden kuolema

Erityisesti naisten suosiossa jo vuosikymmeniä olleet aikakauslehdet ovat myöskin kärsineet harventuneesta lukijakunnasta viime vuosina. Aiemmin uusimmat muotiluomukset ja sisustustrendit luettiin jostakin aikakauslehdestä, samoin trendikkäimmät ruokareseptit ja ihmissuhdeneuvot. Internetin yleistyessä ja blogien sekä sosiaalisen median ilmestyttyä mukaan kuvioihin, on myös aikakauslehtien suosio romahtanut. Muotibloggaajat esittelevät tyylitajuaan blogeissaan ilmaiseksi, eikä reseptejäkään tarvitse etsiä Googlea pidemmältä. Aikakauslehdetkin ovat osittain siirtyneet nettiin, mutta moni lehti on myös lopettanut kokonaan.

Yksi aikakauslehtien uusimmista aluevaltauksista ovatkin juuri blogit. Moni aikakauslehti hankkii lisätuloja ja lukijoita blogiportaalin avulla. Suomessakin on useita naistenlehtiä, jotka ylläpitävät blogiportaalia, jossa suosituimmat bloggaajat kirjoittavat lehden sivuilla pientä palkkiota vastaan. Näin lehti saa lisää lukijoita myös omille sisällöilleen sekä mainostajat kiinnostumaan sivustostaan. Sivustojen kävijämäärät houkuttelevat myös yrityksiä panostamaan digimarkkinointiin lehden sivuilla. Aika näyttää, miten perinteisten aikakauslehtien käy tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa.

Kirjasto

Kirjastot kuuluvat vahvasti monen suomalaisen arkeen. Niihin pistäydytään lukemaan lehtiä, selailemaan nettiä tai opiskelemaan kaikessa rauhassa. Kirjastoista löytyy monesti myös leikkinurkkaus perheen pienimmille. Kirjastossa otetaan huomioon kaikenikäiset lukemisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneet. Kirjasto on loistava paikka viettää aikaa yksin tai rakkaiden kanssa.

Kirjasto 1700-luvulta nykypäivään

Kirjastoilla on pitkä historia. Koska Suomessa on aina kirjoitettu ja luettu paljon, kirjastoille on aina ollut kysyntää. Suomen ensimmäisen kirjaston voidaan katsoa perustettaneen vuonna 1794, jolloin Vaasan lukuseura perusti ensimmäisen yleisölle avoimen lainakirjaston. Lukuseuroja Suomessa tiedetään olleen jo 1600-luvulla. Tänä päivänä Suomesta löytyy satoja pää- ja sivukirjastoja. Itseään lähimmän kirjaston voi selvittää helposti esimerkiksi Google-haun avulla. Esimerkiksi haku “kirjasto helsinki tuottaa monia tuloksia.

Pääkirjastojen ja sivukirjastojen lisäksi meillä on useita kirjastoautoja, jotka pitävät huolen siitä, että syrjässä asuvilla asukkailla on myös mahdollisuus nauttia kirjallisuudesta. Kirjastoautot ajavat yleensä kerran viikossa aina tietyn reitin ja pysähtyvät useilla pysäkeillä.

Kirjastotyön tehtäviä

Kirjastotyöhön kuuluu runsaasti erilaisia tehtäviä. Näistä tärkein on lainattavana olevan materiaalin päivittäminen. Lisäksi kirjastotyöhön kuuluvat tavanomaiset asiakaspalvelutehtävät, kirjojen ja muun aineiston sijoittaminen oikeille paikoilleen sekä tapahtumien järjestäminen ja niissä avustaminen. Maailmalla julkaistaan runsaasti uusia teoksia koko ajan. Kirjaston työntekijöiden työtä on syytä hahmottaa, minkälainen kirjallisuus kiinnostaa lukijoita. Näin voidaan tilata sellaisia kirjoja, joilla on kysyntää.

Kirjastonhoitajien tulee myös tietää kirjallisuudesta. Uusimpien ja tärkeimpien teosten on oltava tiedossa, jotta niitä koskeviin kysymyksiin osaa vastata. Ajan tasalla on siis oltava.

Suositut kirjat

Jos on vaikeaa keksiä uutta luettavaa, voi etsiä inspiraatiota vaikkapa kirjakauppojen parhaiten myyneiden kirjojen listoilta. Jännittävimmät ja odotetuimmat uutuudet myyvät tyypillisesti oikein hyvin ja sitä kautta voi löytää vaikka uuden suosikkikirjailijan. Suomessa suosituimpia kirjoja ovat yleensä Finlandia-palkintoehdokkaat, pohjoismaiset dekkarit ja tunnettujen henkilöiden elämäkerrat. Huippujulkkisten elämästä kertovat kirjat menestyvät erityisesti äitien- ja isänpäivän aikaan hyvin, sillä ne ovat tietenkin helppo vaihtoehto lahjaksi sellaisellekin ihmiselle, joka ei tyypillisesti lue paljoa. Kuitenkin myös kirjakauppojen ja myyntilistojen ulkopuolelta löytyy monia mielenkiintoisia kirjalöytöjä, jotka on jo jossain todettu oivaksi lukemiseksi. Uskollinen lukijakunta ja timantinkova proosa ei välttämättä johda suoraan kaupalliseen menestykseen, joten silmät kannattaa pitää auki myös internetissä ja kirjastoissa.

Koko kansan suosikit

Koko maan suosikeiksi nousseet kirjailijat, kuten vaikkapa Sofi Oksanen ja Enni Mustonen, nousevat myös hetkessä myyntilistojen huipulle uusimmilla romaaneillaan, ja kirjoille tulee varauksia kirjastoihin jo kauan ennen kuin ne on edes julkaistu. Joillakin kirjailijoilla on kirjastoissa jatkuvaa menekkiä, mutta heidän kirjojaan onkin yleensä hankittu useampia kappaleita valikoimaan. Jos siis haluat alkaa lukea esimerkiksi Jo Nesbøn dekkareita, löytyy niitä varmasti jokaisesta kirjastosta joitakin kappaleita, vaikka uusimmat tuotokset olisikin jo viety käsistä. parhaat kirjat ovat tietenkin sellaisia, joita haluaa jakaa muidenkin kanssa. Siksi rakkaimmilleen lahjoja etsiessä kannattaa kääntyä kirjakauppojen top-listojen puoleen – eiväthän tuhannet kirjojen ystävät voi olla väärässä. Siihen on syynsä, miksi tietynlaiset kirjat ovat suosiossa esimerkiksi isänpäivän tai kevään valmistujaisten aikaan.

Tiettyjen juhlapyhien vaikutus kirjojen myyntiin vaikuttaa suoraan siihen, milloin tietynlaisia kirjoja tulee ulos kustantamoilta. Ruokaohjeita sisältäviä kirjoja julkaistaan toki ympäri vuoden, mutta äitienpäivä ja kevään valmistujaiset ovat erityisen otollista aikaa keittiöön ja kotiin keskittyville kirjoille. Isänpäivän tienoilla saatat myös kiinnittää huomiota siihen, että urheilijoiden ja poliitikkojen elämäkertoja mainostetaan erityisen paljon, ja ne ovatkin perinteisesti olleet suosittuja lahjoja isille ja ukeille. Tietenkään mikään ei estä hankkimasta Mannerheimista kertovaa kirjaa äidille ja parhaita kasvisruokaohjeita isälle, mutta ainakin pystyt arvaamaan, mihin aikaan vuodesta sellaisia kirjoja ilmestyy eniten. Erityisen hyvin myyneissä kirjoissa on myös se hyvä puoli, että niistä tehdään usein uusintapainoksia, eli ainakaan Seitsemän veljestä ei tule aivan heti loppumaan kirjakaupoista.

Suosikit myyntilistojen ulkopuolelta

Parhaat kirjat eivät kuitenkaan välttämättä löydy aina suurimpien kirjakauppaketjujen listoilta. Suomessa suurten kustantamojen määrä on pieni, minkä vuoksi jää jatkuvasti todella hyviäkin kirjoja pienemmälle suosiolle. Peruslukijoille ei välttämättä olekaan selvää, kuinka pieniä ovat piirit kirjallisuusmaailmassa. Toisinaan kannattaa lähteä selvittämään, mitkä kirjat ovat saavuttaneet suosiota internetin yhteisöissä, sillä kaupallisen menestyksen puute ei välttämättä kerro kirjan laadusta. Jos haluat tukea oman paikkakuntasi kirjailijoita, voit tiedustella lähimmän kirjastosi työntekijöiltä sopivia kirjoja. Varaudu kuitenkin siihen, että niihin voi olla pitkäkin jono varauksia. Blogit ovat hyvä lähde esimerkiksi silloin, jos olet kiinnostunut suosituista kirjoista, joita ei ole vielä käännetty suomen kielelle. Näin kirjoja voi etsiä vaikka genreittäin.

Varsinkin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa julkaistaan uusia kirjoja sellaista tahtia, että niistä suosituimpiakaan ei kaikkia mitenkään ehditä kääntää suomeksi. Onneksi ulkomaisia kirjoja on todella helppo tilata vaikka Suomalaisen Kirjakaupan kautta silloinkin, kun ne eivät kuulu perusvalikoimaan. Kirjastoonkin voi ihan rohkeasti käydä pyytämässä kirjoja, joita ei hyllyiltä vielä löydy. Kirjastoissa ei nimittäin ole pelkästään suomenkielisiä kirjoja, vaan niitä löytyy myös esimerkiksi englanniksi ja saksaksi. Suosittuja ja hyviksi havaittuja kirjoja voi siis löytää mistä tahansa, ja yhteisöllisyys onkin kirjatoukkien parissa valttia. Loistavia kirjasuosituksia voi löytää niin ammattilaisilta kuin harrastajiltakin, sillä eihän kukaan halua pitää hyvää kirjaa salaisuutena. Samanhenkiset lukijat ovat hyödyksi erityisesti silloin, kun sinulla on kirjallisuus mielessä lahjaostoksilla.