Kirjallisuus

Kirjat

Nov 16
Kirjallisuus

Lukutaito ja kirjallisuus avaavat ihmiselle lukemattomia eri maailmoja. Ihminen, joka ei koskaan lue kirjoja, elää vain yhden elämän, kun taas lukutoukka ehtii oman elämänsä aikana elää lukemattomia muitakin elämiä kirjojen kautta. Kirjallisuuden tarkoituksena on paitsi viihdyttää myös valistaa ja opettaa meitä. Tietokirjallisuus ja oppikirjallisuus tarjoavat ihmisille yleistietoa ympäröivästä maailmasta, ja esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa uusia asioita opiskellaan edelleen pitkälti oppikirjallisuuden avulla, vaikka rinnalle onkin tullut monenlaista oppimista edistävää teknologiaa.

Tietokirjallisuuden avulla ihminen taas voi syventää tietojaan monenlaisista aiheista, oikeastaan ihan mistä tahansa, mikä vaan sattuu kiinnostamaan.

Kaunokirjallisuus on enemmän kuin viihdettä

Tietokirjallisuuden lisäksi toinen suosittu kirjallisuuden laji on kaunokirjallisuus eli fiktio. Tähän sarjaan kuuluvat esimerkiksi romaanit ja novellit, mutta toisinaan myös elämänkerrat lasketaan kaunokirjallisuuden lajiksi. Kaunokirjallisuudessa kyse on ennen kaikkea tarinankerronnasta.

Tarkoitus ei siis ole opettaa tai valistaa lukijaa, vaan ennen kaikkea kertoa tälle kertomus. Useimmiten kaunokirjallisuus on täysin fiktiota eli keksittyä. Toisinaan kirjat kuitenkin perustuvat todellisiin tapahtumiin tai liikkuvat jossakin fiktion ja faktan välimaastossa. Kaunokirjallisuus on fiktiopohjaisuudestaan huolimatta usein yhteiskunnallisesti tärkeää. Tästä kertoo vuosittain jaettava kirjallisuus nobel, jonka jakotilaisuutta esimerkiksi tiedotusvälineet seuraavat herkeämättä.

Kirjallisuus 2

Kaunokirjallisuus onkin jotakin tavallista viihdettä suurempaa, vaikka toki kirjoja kirjoitetaan myös puhtaasti viihdykkeeksi. Usein kaunokirjallisuus kuitenkin käsittelee ajankohtaisia tai muuten vain tärkeitä teemoja, joista lukeminen auttaa ihmisiä avartamaan omaa maailmankuvaansa. Usein muiden kohtaloista lukeminen, vaikka kyse olisikin puhtaasti keksityistä ihmisistä, auttaa meitä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja näkemään maailman vähemmän mustavalkoisesti.

Kirjojen lukeminen saattaakin olla avainasemassa suvaitsevaisemman maailman rakentamisessa. Toki kirjojen viihdearvoakaan ei kannata aliarvioida. Usein kirjojen kautta on mahdollista päästä matkalle monenlaisiin maailmoihin, mikä puolestaan auttaa jaksamaan omaa, joskus puuduttavaakin arkea.

Syrjäyttääkö teknologia kirjallisuuden?

Erilainen teknologia on viime vuosikymmenten aikana alkanut uhata kirjojen asemaa. Yhä useampi katsoo mieluummin elokuvan tai YouTube-videon kuin tarttuu kirjaan. Toisaalta kirja on selviytynyt jo vuosisatojen ajan, eikä esimerkiksi television valtakausi ole vähentänyt kirjojen arvostusta. Mobiililaitteet ja internet ovat kuitenkin moninkertaistaneet viihteen määrän, joten kirjat joutuvat kilpailemaan ihmisten ajankäytöstä yhä laajenevien mahdollisuuksien joukossa.

Huolestuttavaa on ainakin se, että nykyajan mobiilimaailmassa ihmisten keskittymiskyky on huonontunut. Pitkiin kirjoihin ei enää jakseta keskittyä, kun tarjolla on lukematon määrä kissavideoita, Instagram-kuvia ja muuta viihdettä, joka tarjoaa nopeita ärsykkeitä aivoille.

pll-header-image

 

Teknologia on kuitenkin saanut aikaan myös asioita, jotka ovat lukemisen ja kirjallisuuden kannalta hyviä muutoksia. E-kirjat kulkevat kätevästi mukana kännykässä, ja kirjaan voi uppoutua entistä helpommin esimerkiksi bussipysäkillä tai vaikka lääkärin odotushuoneessa. Myös äänikirjat ovat yleistyneet, ja niiden myötä kirjojen kuuntelu onkin entistä helpompaa esimerkiksi kävelylenkillä, ruokaa laittaessa tai muiden askareiden keskellä.

Teknologiaa ei siis tule nähdä ainoastaan uhkana kirjallisuudelle, vaan se voi olla keino lisätä kirjallisuuden kulutusta etenkin nuorempien sukupolvien keskuudessa. Äänikirjat auttavat myös lukihäiriöisiä nauttimaan kirjallisuudesta entistä helpommin.

Leave a Comment:

Leave a Comment: